Killinkoskella Järjestetään kyläyhdistyksen toimesta kesäkauden päättäjäisinä venetsialaiset tangon ja tulen merkeissä lauantaina 27.8. klo 19.00 alkaen. Tunnelmallisesti valaistulla Wanhalla tehtaalla esiintyy upeaääninen suomalainen iskelmälaulaja, lauluntekijä ja vuoden 1998 tangokuningas Jouni Keronen.
Venetsialaisiin on kaikilla vapaa pääsy, tulkaa siis nauttimaan kanssamme yhdessäolosta tunnelmallisessa elokuun illassa. Luvassa myös makkaranpaistoa ja vohvelitarjoilu. Perheen pikkuväkeä ei myöskään olla unohdettu: MLL:n paikallisosasto järjestää pelejä ja leikkejä lapsille. Musiikkiesityksen päätyttyä noin klo 20.30 pyydämme väkeä siirtymään Killinkosken uimarannalle jossa poltetaan kokko sään salliessa. Tervetuloa! Järj. Killinkosken kyläyhdistys ry
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Tervetuloa Killinkoskelle!
Kyläelämää - Killinkosken Blogi, esittelee Virtain Killinkosken, ainutlaatuisen, historiallisen teollisuuskylän tapahtumia ja historiaa.
maanantai 15. elokuuta 2011
Kuvia Killinkosken markkinoilta
Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 30.7.2011 Killinkoskella vietettiin jälleen perinteisiä toripäiviä. Kävijöitä oli paljon ja tunnelma iloinen ja lämmin. Kiitos kaikille osallistuneille ja myyjille!
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Liito-oravailtaa vietettiin Killinkoskella
Alavudella biologian opettajana toimiva Antero Mäkelä on henkeen ja vereen liito-oravamies jonka elämäntyö liito-oravien parissa alkoi jo lähes 40 vuotta sitten. Koko tuon ajan on hän tehnyt aktiivista tutkimustyötä ja suoranaisesti kerännyt lähes kaiken tiedon mitä meillä nykypäivänä on liito-oravista.
Mitään ruusuilla tanssimista ei kenttätutkimustyö ole ollut.
- Kyllä vaatteeni ovat haisseet oravanvirtsalle, jokaista sormea purtu ja papanoitakin on kohti lentänyt, Mäkelä naureskelee.
- Kaikki on pitänyt keksiä, myös papanatutkimus. Paras tapa bongata liito-oravien asuinaluetta onkin keltaisia riisinjyviä muistuttavien papanoiden löytyminen pesäpuiden juurelta maalis-toukokuussa. Hajuaisti on liito-oraville tärkeä, joten ne usein myös merkkaavat aluettaan ulosteillaan. Liito-orava käyttää ravinnokseen puiden silmuja ja lehtiä. Talvivarastosta voi löytää puolestaan koivun ja lepän norkkoja.
Liito-oravat tulivat Mäkelän elämään vuonna -74 lintubongauksen kautta. Maa- ja metsätalousministeriön luvalla hän aloitti korvamerkinnät ja tähän päivään mennessä hän on merkinnyt 1000-2000 yksilöä. Vanhin korvamerkitty yksilö on ollut 5-vuotias. Monesti elinikä saattaa jäädä vain muutamaan kuukauteen, petolintujen ja muiden saalistajien vaaniessa metsissä.
Petojen ohella suurin uhka liito-oravalle on niille sopivien elinalueiden katoaminen. Parhaita paikkoja liito-oraville ovat niin sanotusti ”huonosti hoidetut” metsät. Liito-oravan olemassaolo viestii myös mahdollisesti muista arvokkaista lajeista samassa metsässä niin kasvien, lintujen kuin eliöidenkin osalta.
– Ihanteellisin asuinpaikka on metsä jossa on vanhoja haapoja ja suuria kuusia. Haavan rungon harmaus toimii hyvänä suojavärinä samansävyiselle liito-oravalle. Mielenkiintoista onkin verrata sitä tavallisen oravan punaväritykseen männyn runkoa vasten jossa se puolestaan viihtyy, näyttää Mäkelä Liito-oravan metsä -kirjasta jonka upeat kuvat on kuvannut Benjamin Pöntinen.
– WWF:n puitteissa 90-luvulla perustettiin liito-orava työryhmä ja sen kautta julkaistiin useita liito-oravaa käsitteleviä kirjoja ja liito-orava sai näkyvyyttä myös elokuvassa ja tv-ohjelmissa.
Mäkelä on aktiivisesti levittänyt liito-oraville soveltuvia pönttöjä ympäri Suomen ja aina on pesästä asukkaita löytänyt. Hauskin ja oudoin pesäpaikka on ollut eräiden kesäasukkaiden ulkohuusi. Liito-oravan luksusasuntona hän esitteli haapapölkystä sorvatun pöntön jonka suuaukko on tarkasti mitattu 4-4,5cm suuruiseksi halkaisijaltaan jotta esimerkiksi näädän pää ei mahdu siitä sisään. Puuta vasten osuvaan taustaan voi kiinnittää kaksi rimaa jotta pönttö ei lahoa vaan vesi pääsee valumaan läpi runkoa pitkin. Lattia tulisi olla juuri pöntön kokoinen tai sisään upotettu ja katto mielellään hyvin paksua filmivaneria, sillä ohuemman oravat narskuttavat oitis.
- Asiaa on selvitelty mutta edelleenkään ei ole tietoa mikä liima tai muu ainesosa filmivanerissa maistuu niiden mielestä niin hyvältä.
Pöntön hän kiinnittää puunrunkoon vahvalla muoviremmillä oman pään korkeudelle.
- Jos olisin ikäni korkeilla puissa kiipeillyt, en olisi enää hengissä, Mäkelä vitsailee.
Liito-orava tekee vuodessa 2 pentuetta jossa 1-4 poikasta, ensimmäiset syntyvät huhtikuussa ja toiset kesäkuun lopulla.
- Naaraspuoliset liito-oravat ovat uroksia rotevampia ja vahvempia, oikeita niskavuoren emäntiä jotka pysyvät koko ikänsä samalla paikalla ja saattavat antaa uroksille kylmää kyytiä.
Liito-oravat Killinkoskella
- Olen Suomea niin paljon kiertänyt tämän asian kanssa että en enää lähde helpolla minnekään, mutta Larissa Heinämäen kutsusta muutin mieleni ja Killinkoskella muutenkin poikkean kesällä usein kahvilla, tuumaili itsekin aktiivinen kylätoimija Antero Mäkelä.
Killinkoski soveltui tilaisuuteen mainiosti myös siksi että liito-oravia on havaittu aivan kylän keskustasta. Liito-oravailta oli Virtain luonnonsuojeluyhdistyksen, yhteistyössä Killinkosken kyläyhdistyksen kanssa järjestämä ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen tilaisuus tutustua tuon suurisilmäisen, uhanalaisen jyrsijän elämään ja tapoihin.
Diaesityksen loppupuolella näkyi surullisia kuvia satumaisista vanhoista metsistä ja tilanteesta raivauksen jälkeen jolloin maassa makasi vain rikkinäinen liito-oravan pönttö. Mäkelä kuitenkin kiitteli että yhteistyö metsänhoitajien kanssa on aina ollut suurimmaksi osaksi hyvin positiivista ja suloisia liito-oravia ei oikeastaan kukaan vihaa.
- Jos yksikin ihminen kiinnostuu suojelusta, se on minulle palkka. Tämä on harrastus ja teen sitä rakkaudesta liito-oraviin.
Liito-oravailtaa vietettiin Killinkoskella 15.6. Wanhan tehtaan kuppilassa.
Teksti ja kuva:
Linda Peltola, Killinkosken kyläyhdistys
Mitään ruusuilla tanssimista ei kenttätutkimustyö ole ollut.
- Kyllä vaatteeni ovat haisseet oravanvirtsalle, jokaista sormea purtu ja papanoitakin on kohti lentänyt, Mäkelä naureskelee.
- Kaikki on pitänyt keksiä, myös papanatutkimus. Paras tapa bongata liito-oravien asuinaluetta onkin keltaisia riisinjyviä muistuttavien papanoiden löytyminen pesäpuiden juurelta maalis-toukokuussa. Hajuaisti on liito-oraville tärkeä, joten ne usein myös merkkaavat aluettaan ulosteillaan. Liito-orava käyttää ravinnokseen puiden silmuja ja lehtiä. Talvivarastosta voi löytää puolestaan koivun ja lepän norkkoja.
Liito-oravat tulivat Mäkelän elämään vuonna -74 lintubongauksen kautta. Maa- ja metsätalousministeriön luvalla hän aloitti korvamerkinnät ja tähän päivään mennessä hän on merkinnyt 1000-2000 yksilöä. Vanhin korvamerkitty yksilö on ollut 5-vuotias. Monesti elinikä saattaa jäädä vain muutamaan kuukauteen, petolintujen ja muiden saalistajien vaaniessa metsissä.
Petojen ohella suurin uhka liito-oravalle on niille sopivien elinalueiden katoaminen. Parhaita paikkoja liito-oraville ovat niin sanotusti ”huonosti hoidetut” metsät. Liito-oravan olemassaolo viestii myös mahdollisesti muista arvokkaista lajeista samassa metsässä niin kasvien, lintujen kuin eliöidenkin osalta.
– Ihanteellisin asuinpaikka on metsä jossa on vanhoja haapoja ja suuria kuusia. Haavan rungon harmaus toimii hyvänä suojavärinä samansävyiselle liito-oravalle. Mielenkiintoista onkin verrata sitä tavallisen oravan punaväritykseen männyn runkoa vasten jossa se puolestaan viihtyy, näyttää Mäkelä Liito-oravan metsä -kirjasta jonka upeat kuvat on kuvannut Benjamin Pöntinen.
– WWF:n puitteissa 90-luvulla perustettiin liito-orava työryhmä ja sen kautta julkaistiin useita liito-oravaa käsitteleviä kirjoja ja liito-orava sai näkyvyyttä myös elokuvassa ja tv-ohjelmissa.
Mäkelä on aktiivisesti levittänyt liito-oraville soveltuvia pönttöjä ympäri Suomen ja aina on pesästä asukkaita löytänyt. Hauskin ja oudoin pesäpaikka on ollut eräiden kesäasukkaiden ulkohuusi. Liito-oravan luksusasuntona hän esitteli haapapölkystä sorvatun pöntön jonka suuaukko on tarkasti mitattu 4-4,5cm suuruiseksi halkaisijaltaan jotta esimerkiksi näädän pää ei mahdu siitä sisään. Puuta vasten osuvaan taustaan voi kiinnittää kaksi rimaa jotta pönttö ei lahoa vaan vesi pääsee valumaan läpi runkoa pitkin. Lattia tulisi olla juuri pöntön kokoinen tai sisään upotettu ja katto mielellään hyvin paksua filmivaneria, sillä ohuemman oravat narskuttavat oitis.
- Asiaa on selvitelty mutta edelleenkään ei ole tietoa mikä liima tai muu ainesosa filmivanerissa maistuu niiden mielestä niin hyvältä.
Pöntön hän kiinnittää puunrunkoon vahvalla muoviremmillä oman pään korkeudelle.
- Jos olisin ikäni korkeilla puissa kiipeillyt, en olisi enää hengissä, Mäkelä vitsailee.
Liito-orava tekee vuodessa 2 pentuetta jossa 1-4 poikasta, ensimmäiset syntyvät huhtikuussa ja toiset kesäkuun lopulla.
- Naaraspuoliset liito-oravat ovat uroksia rotevampia ja vahvempia, oikeita niskavuoren emäntiä jotka pysyvät koko ikänsä samalla paikalla ja saattavat antaa uroksille kylmää kyytiä.
Liito-oravat Killinkoskella
- Olen Suomea niin paljon kiertänyt tämän asian kanssa että en enää lähde helpolla minnekään, mutta Larissa Heinämäen kutsusta muutin mieleni ja Killinkoskella muutenkin poikkean kesällä usein kahvilla, tuumaili itsekin aktiivinen kylätoimija Antero Mäkelä.
Killinkoski soveltui tilaisuuteen mainiosti myös siksi että liito-oravia on havaittu aivan kylän keskustasta. Liito-oravailta oli Virtain luonnonsuojeluyhdistyksen, yhteistyössä Killinkosken kyläyhdistyksen kanssa järjestämä ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen tilaisuus tutustua tuon suurisilmäisen, uhanalaisen jyrsijän elämään ja tapoihin.
Diaesityksen loppupuolella näkyi surullisia kuvia satumaisista vanhoista metsistä ja tilanteesta raivauksen jälkeen jolloin maassa makasi vain rikkinäinen liito-oravan pönttö. Mäkelä kuitenkin kiitteli että yhteistyö metsänhoitajien kanssa on aina ollut suurimmaksi osaksi hyvin positiivista ja suloisia liito-oravia ei oikeastaan kukaan vihaa.
- Jos yksikin ihminen kiinnostuu suojelusta, se on minulle palkka. Tämä on harrastus ja teen sitä rakkaudesta liito-oraviin.
Liito-oravailtaa vietettiin Killinkoskella 15.6. Wanhan tehtaan kuppilassa.
Teksti ja kuva:
Linda Peltola, Killinkosken kyläyhdistys
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Kesäkausi on alkanut Killissä!
1.6. Killinkosken Wanha tehdas kohteineen avasi jälleen ovensa yleisölle. Nauhateollisuusmuseo, Kamerataivas, museokahvila, kirpputorit, nauhamyymälä sekä lukuisat näyttelyt ovat avoinna syyskuun loppuun asti. Tulkaa siis tutustumaan näyttelytarjontaan ja tutkimaan mitä uutta ja mielenkiintoista kirpputoriltamme löytyy! Wanha tehdas on avoinna ma-pe 12-17, la 10-14, su 12-17. Huom! tehdas on juhannuksen ajan suljettu 24.-26.6. Juhannusaattona poltetaan perinteinen kokko Killinkosken uimarannalla klo 21.00. (mikäli tuolloin on palovaroitukset voimassa, ei kokkoa siinä tapauksessa polteta.)
Kesäkuussa valokuvanäyttelyä Kamerataivaassa pitää Heimo Harju. Koko kesäkauden on avoinna Anssi Forsblomin vanhojen käyntikorttien näyttely.
Perinteisessä metalligrafiikassa kuva työstetään ennen vedostamista eli paperille painamista kuparilevylle, joko pintaa raaputtamalla tai syövyttämällä. Osa Kalakosken ja Siitosen töistä on toteutettu näillä tekniikoilla, mutta joukossa on myös uudemmilla ja kokeilevammilla tekniikoilla toteutettuja töitä, esimerkiksi kartonkigrafiikkaa, jossa vedostettava kuva raaputetaan kartongille, vaikkapa tyhjän muropaketin kylkeen.
Kartonkigrafiikka on syövytystekniikoita ekologisempi paitsi kierrätettävän materiaalin ansiosta myös siksi, ettei siinä tarvita lainkaan ympäristölle haitallisia syövytysliuoksia. Tekniikka asettaa työskentelylle omat rajoituksensa, mutta huokea materiaali mahdollistaa erilaiset kokeilut ja nuoret arkkitehdit kokevat tärkeäksi mahdollisuuden ympäristöystävällisiin valintoihin myös harrastustensa yhteydessä. Monet esillä olevista vedoksista on toteutettu useamman laatan tekniikalla ja niissä on usein yhdistetty sekä kartonki- että metalligrafiikkaa.
Kalakosken ja Siitosen kuva-aiheet ovat pääasiassa kaupunkinäkymiä tai luonnonmaisemia, mutta joukossa on myös abstraktimpia, unenomaisia töitä, jotka herättävät katsojan mielikuvituksen.
Tekijöiden tuoreita näyttelyitä:
2009 ja 2011 Tampere, Pirkanmaan taidesuunnistus-tapahtuma,
Ahjolan taidegrafiikan ryhmän yhteisnäyttely
2011 ”Matkamuistoja”, Mankeligalleria, Eura
2010 Arteljee, Tampere
2010 ”Yhteinen matka”, Kotikolo, Köyliö
Tekijät:
Iida Kalakoski on kiinnostunut grafiikassa kokeilevista, erityisesti uusista ekologisista grafiikan tekniikoista, kuten kartonkigrafiikasta. Monia näyttelyn töitä yhdistää kerroksellisuus, kuvat ja laatat, joita alun perin ei ole tarkoitettu keskenään samaan työhön, ovat erehdysten ja kokeilujen kautta löytäneet toisensa.
Mikko Siitonen yhdistää töissään omia valokuviaan ja grafiikan eri tekniikoita. Pyrkii töillään välittämään vahvoja mielikuvia ja tunnelmia. Kiinnostunut erityisesti kartonkigrafiikasta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä metalligrafiikkaa ekologisemman vaihtoehdon.
Kesäkuussa valokuvanäyttelyä Kamerataivaassa pitää Heimo Harju. Koko kesäkauden on avoinna Anssi Forsblomin vanhojen käyntikorttien näyttely.
Auringon Puolella-näyttely
Galleria Killin kalleriassa on kesäkuun ajan avoinna näyttely "Auringon puolella" joka esttelee kahden tamperelaisarkkitehdin, Iida Kalakosken ja Mikko Siitosen herkkää ja hyväntuulista taidegrafiikkaa.
"Kevät" © Iida Kalakoski
"Turistin katse" © Mikko Siitonen
Perinteisessä metalligrafiikassa kuva työstetään ennen vedostamista eli paperille painamista kuparilevylle, joko pintaa raaputtamalla tai syövyttämällä. Osa Kalakosken ja Siitosen töistä on toteutettu näillä tekniikoilla, mutta joukossa on myös uudemmilla ja kokeilevammilla tekniikoilla toteutettuja töitä, esimerkiksi kartonkigrafiikkaa, jossa vedostettava kuva raaputetaan kartongille, vaikkapa tyhjän muropaketin kylkeen.
Kartonkigrafiikka on syövytystekniikoita ekologisempi paitsi kierrätettävän materiaalin ansiosta myös siksi, ettei siinä tarvita lainkaan ympäristölle haitallisia syövytysliuoksia. Tekniikka asettaa työskentelylle omat rajoituksensa, mutta huokea materiaali mahdollistaa erilaiset kokeilut ja nuoret arkkitehdit kokevat tärkeäksi mahdollisuuden ympäristöystävällisiin valintoihin myös harrastustensa yhteydessä. Monet esillä olevista vedoksista on toteutettu useamman laatan tekniikalla ja niissä on usein yhdistetty sekä kartonki- että metalligrafiikkaa.
Kalakosken ja Siitosen kuva-aiheet ovat pääasiassa kaupunkinäkymiä tai luonnonmaisemia, mutta joukossa on myös abstraktimpia, unenomaisia töitä, jotka herättävät katsojan mielikuvituksen.
Tekijöiden tuoreita näyttelyitä:
2009 ja 2011 Tampere, Pirkanmaan taidesuunnistus-tapahtuma,
Ahjolan taidegrafiikan ryhmän yhteisnäyttely
2011 ”Matkamuistoja”, Mankeligalleria, Eura
2010 Arteljee, Tampere
2010 ”Yhteinen matka”, Kotikolo, Köyliö
Tekijät:
Iida Kalakoski on kiinnostunut grafiikassa kokeilevista, erityisesti uusista ekologisista grafiikan tekniikoista, kuten kartonkigrafiikasta. Monia näyttelyn töitä yhdistää kerroksellisuus, kuvat ja laatat, joita alun perin ei ole tarkoitettu keskenään samaan työhön, ovat erehdysten ja kokeilujen kautta löytäneet toisensa.
© Iida Kalakoski
Mikko Siitonen yhdistää töissään omia valokuviaan ja grafiikan eri tekniikoita. Pyrkii töillään välittämään vahvoja mielikuvia ja tunnelmia. Kiinnostunut erityisesti kartonkigrafiikasta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä metalligrafiikkaa ekologisemman vaihtoehdon.
"Mausteiden tuoksua" © Mikko Siitonen
tiistai 12. huhtikuuta 2011
Kevättä kohti
Talven mennessä pikkuhiljaa menojaan, alkaa Killinkoskella valmistautuminen tulevaan kesäkauteen. tuttuun tapaan kevään avaa vappuaattona Killi Jättiläinen-patsaan lakitus. Wanhan tehtaan kesäkausi alkaa 1.6. jolloin Wanhan tehtaan kaikki kohteet avautuvat: Nauhateollisuusmuseo, Suomen kameramuseo Kamerataivas, Taidegalleria Killin Kalleria, museokahvila, Marjaliisa Pitkärannan kesähuone, kyläkirpputorihalli, kirjakirppu sekä useat museaaliset pysyvät näyttelykokonaisuudet, eli VPK:n sammutuskaluston näyttely, Nostalgiset lelut- ja parturi-kampaamonäyttely ja vanhojen opetustarvikkeiden kokoelma. Nauhamyymälä palvelee tuttuun tapaan ympäri vuoden.
Kaikkiin kohteisiin on kävijöillä vapaa pääsy. Aiemmista vuosista poiketen, olemme toivomuksesta lisänneet mahdollisuuden maksullisiin opastettuihin ryhmäkierroksiin. Lisätietoja ryhmäopastuksista Killinkosken nettisivuilta.
Tässä vielä kaikille tiedoksi Killinkosken tulevia tapahtumia ja näyttelyitä.
Killinkosken tapahtumia 2011
Huhtikuu:
30.4.2011 Vappuaaton perinteinen Killi-Jättiläinen-patsaan lakitus Wanhalla tehtaalla klo 19.00.
Kesäkuu:
1.6.2011 Wanhan tehtaan kesäkausi alkaa, näyttelyt, kirpputorit, kahvio ja museot avautuvat kesäksi klo 12. Vapaa pääsy. Lisätietoja www.killinkoski.fi.
1.6.-30.6.2011 Heimo Harju – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
1.6.-30.9.2011 Anssi Forsblom – vanhojen käyntikorttien näyttely, Suomen Kameramuseossa Kamerataivaassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
24.6.2011 Juhannusaattona kokko Killinkosken uimarannalla klo 21.00 alkaen (säävarauksella).
Heinäkuu:
1.7.-31.7. Anne Mirjami Suokivi – kuvataidenäyttely, Killinkosken Wanha tehdas, Galleria Killin Kalleriassa. Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy. Lisätietoja taiteilijasta www.annesuokivi.fi.
1.7.-31.7.2011 Keijumökki – taiteilija Linda Peltolan fantasiataidenäyttely Killinkoskella, entisessä tallimestarin mökissä (sijaitsee Wanhan nauhatehtaan puistoalueella) avautuu jälleen heinäkuuksi. Avoinna Ma-Pe ja Su 12-17, La 12-14. Vapaa pääsy.
1.7.-31.7.2011 Aulis Nyqvist – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
18.7.-30.7.2011 Kamerataivaan valokuvaviikko Killinkoskella Viikkojen aikana 2 eri valokuvakurssia, joista toinen Jussi Aallon ohjauksessa (henkilökuvaustyöpaja), toinen Veikko Kallion (ison kameran käyttö- ja kuvaustyöpaja). Tiedustelut ja varaukset: Seppo Poutala puh. 0400-632 176.
29.7.2011 Peräkonttikirppis Wanhan tehtaan miljöössä klo 16.00-20.00. Tiedustelut: Killinkosken kyläyhdistys ry puh 0400-453 054
29.7. pe klo 19.00 "Tummelia ja vaihrevuosia"-näytelmä Killinkosken urheilutalolla, ohjaus Janne Valkeinen, käsikirjoitus Suvi Valkama. Järj. Kotalan näytelmäkerho.
30.7.2011 Toripäivä ja keräilytapahtuma Wanhan tehtaan miljöössä klo 8.00 alkaen. Monipuolista toriohjelmaa koko perheelle, Killinkosken suosituilla kesämarkkinoilla. Tied. puh 0400-453 054
31.7. su klo 14.00 "Tummelia ja vaihrevuosia"-näytelmä Killinkosken urheilutalolla, ohjaus Janne Valkeinen, käsikirjoitus Suvi Valkama. Järj. Kotalan näytelmäkerho.
Elokuu:
1.8.-31.8.2011 Kirsti Perähuhta – kuvataidenäyttely, Killinkosken Wanha tehdas, Galleria Killin Kalleria. Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17 Vapaa pääsy.
1.8.-31.8.2011 Esa Kivivuori – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
Syyskuu:
1.9.-30.9.2011 Ari Haimi – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
Kaikkiin kohteisiin on kävijöillä vapaa pääsy. Aiemmista vuosista poiketen, olemme toivomuksesta lisänneet mahdollisuuden maksullisiin opastettuihin ryhmäkierroksiin. Lisätietoja ryhmäopastuksista Killinkosken nettisivuilta.
Tässä vielä kaikille tiedoksi Killinkosken tulevia tapahtumia ja näyttelyitä.
Killinkosken tapahtumia 2011
Huhtikuu:
30.4.2011 Vappuaaton perinteinen Killi-Jättiläinen-patsaan lakitus Wanhalla tehtaalla klo 19.00.
Kesäkuu:
1.6.2011 Wanhan tehtaan kesäkausi alkaa, näyttelyt, kirpputorit, kahvio ja museot avautuvat kesäksi klo 12. Vapaa pääsy. Lisätietoja www.killinkoski.fi.
1.6.-30.6.2011 Heimo Harju – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
1.6.-30.9.2011 Anssi Forsblom – vanhojen käyntikorttien näyttely, Suomen Kameramuseossa Kamerataivaassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
24.6.2011 Juhannusaattona kokko Killinkosken uimarannalla klo 21.00 alkaen (säävarauksella).
Heinäkuu:
1.7.-31.7. Anne Mirjami Suokivi – kuvataidenäyttely, Killinkosken Wanha tehdas, Galleria Killin Kalleriassa. Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy. Lisätietoja taiteilijasta www.annesuokivi.fi.
1.7.-31.7.2011 Keijumökki – taiteilija Linda Peltolan fantasiataidenäyttely Killinkoskella, entisessä tallimestarin mökissä (sijaitsee Wanhan nauhatehtaan puistoalueella) avautuu jälleen heinäkuuksi. Avoinna Ma-Pe ja Su 12-17, La 12-14. Vapaa pääsy.
1.7.-31.7.2011 Aulis Nyqvist – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
18.7.-30.7.2011 Kamerataivaan valokuvaviikko Killinkoskella Viikkojen aikana 2 eri valokuvakurssia, joista toinen Jussi Aallon ohjauksessa (henkilökuvaustyöpaja), toinen Veikko Kallion (ison kameran käyttö- ja kuvaustyöpaja). Tiedustelut ja varaukset: Seppo Poutala puh. 0400-632 176.
29.7.2011 Peräkonttikirppis Wanhan tehtaan miljöössä klo 16.00-20.00. Tiedustelut: Killinkosken kyläyhdistys ry puh 0400-453 054
29.7. pe klo 19.00 "Tummelia ja vaihrevuosia"-näytelmä Killinkosken urheilutalolla, ohjaus Janne Valkeinen, käsikirjoitus Suvi Valkama. Järj. Kotalan näytelmäkerho.
30.7.2011 Toripäivä ja keräilytapahtuma Wanhan tehtaan miljöössä klo 8.00 alkaen. Monipuolista toriohjelmaa koko perheelle, Killinkosken suosituilla kesämarkkinoilla. Tied. puh 0400-453 054
31.7. su klo 14.00 "Tummelia ja vaihrevuosia"-näytelmä Killinkosken urheilutalolla, ohjaus Janne Valkeinen, käsikirjoitus Suvi Valkama. Järj. Kotalan näytelmäkerho.
Elokuu:
1.8.-31.8.2011 Kirsti Perähuhta – kuvataidenäyttely, Killinkosken Wanha tehdas, Galleria Killin Kalleria. Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17 Vapaa pääsy.
1.8.-31.8.2011 Esa Kivivuori – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
Syyskuu:
1.9.-30.9.2011 Ari Haimi – valokuvanäyttely Suomen Kameramuseon Kamerataivaan galleriassa, Killinkosken Wanha tehdas. Avoinna: Ma-Pe 10-17, La 10-14, Su 12-17. Vapaa pääsy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)